Energiaselvitys – rakennusluvan edellyttämä energiatarkastelu

Energiaselvitys on asiakirjakokonaisuus, joka osoittaa rakennuksen täyttävän energiatehokkuusvaatimukset. Rakennusvalvonta edellyttää energiaselvitystä osana rakennuslupahakemusta. Selvitys laaditaan suunnitteluvaiheessa ja päivitetään tarvittaessa ennen käyttöönottoa, jos suunnitelmat ovat muuttuneet rakentamisen aikana.

Energiaselvitys koostuu useasta osa-asiakirjasta: E-luvun laskelmasta, tasauslaskennasta, kesäajan huonelämpötilatarkastelusta, lämmitystehon mitoituksesta, ilmanvaihdon SFP-luvun tarkastelusta ja energiatodistuksesta. Yhdessä nämä dokumentit varmistavat, että rakennus suunnitellaan ja toteutetaan energiamääräysten mukaisesti.

Säädöspohja on ympäristöministeriön asetus YMa 1010/2017, joka määrittelee uuden rakennuksen energiatehokkuuden laskentamenetelmät ja vaatimukset. Energiaselvityksen laatija on tyypillisesti pätevöitynyt energiatodistuksen laatija, joka hallitsee laskentamenetelmät ja asetuksen vaatimukset.

Mitä energiaselvitys tarkoittaa

Energiaselvitys on rakennuslupahakemuksen liiteasiakirja, jolla osoitetaan rakennuksen energiatehokkuusvaatimusten täyttyminen. Se ei ole yksittäinen lomake vaan kokonaisuus, johon kuuluu useita laskelmia ja tarkasteluja. Selvityksen avulla rakennusvalvonta voi varmistaa, että suunniteltu rakennus noudattaa voimassa olevia energiamääräyksiä.

Energiaselvitys ja energiatodistus sekoittuvat usein toisiinsa. Energiatodistus on yksi erillinen asiakirja, joka kertoo rakennuksen energiatehokkuusluokan A–G ja sisältää toimenpidesuositukset. Energiaselvitys puolestaan on laajempi paketti, joka sisältää energiatodistuksen lisäksi tasauslaskennan, kesäajan tarkastelun ja muut rakennuslupaan liittyvät laskelmat. Tarkemman vertailun löydät sivulta miten energiaselvitys eroaa energiatodistuksesta.

Energiaselvityksen sisältö

Energiaselvitys muodostuu kuudesta osa-asiakirjasta. Jokainen osa käsittelee rakennuksen energiatehokkuutta eri näkökulmasta ja varmistaa oman osa-alueensa vaatimustenmukaisuuden.

E-luku laskelma

E-luku on energiamuotokertoimilla painotettu vuotuinen ostoenergiankulutus jaettuna rakennuksen lämmitetyllä nettoalalla. E-luvun laskenta tehdään YMa 1010/2017:n mukaisesti, ja tuloksena saadaan arvo yksikössä kWh_E/(m²a). Arvo kertoo rakennuksen energiatehokkuudesta vakioiduissa käyttöolosuhteissa ja vertautuu suoraan asetuksen raja-arvoihin. Laskentakaavan, energiamuotokertoimet ja raja-arvot rakennustyypeittäin löydät E-luvun laskennan kattavasta oppaasta.

Tasauslaskenta (lämpöhäviöiden tasaus)

Tasauslaskenta on vaatimustenmukaisuuden tarkistus, jossa suunnitellun rakennuksen vaipan lämpöhäviöitä verrataan vertailuratkaisun lämpöhäviöihin. Vertailuratkaisun U-arvot ovat:

Rakennusosa	Vertailu-U-arvo W/(m²K)
Ulkoseinä	0,17
Yläpohja	0,09
Alapohja (maanvastainen)	0,16
Ikkunat ja ovet	1,0

Suunnitellun rakennuksen kokonaislämpöhäviö saa olla enintään vertailuratkaisun suuruinen. Yksittäinen rakennusosa voi alittaa tai ylittää vertailuarvon, kunhan kokonaisuus täyttää vaatimuksen. Esimerkiksi suuret ikkunapinta-alat voidaan kompensoida paremmilla seinärakenteilla.

Tasauslaskenta ottaa huomioon johtumislämpöhäviöt vaipan läpi, vuotoilman lämpöhäviöt ja ilmanvaihdon lämpöhäviöt. Ilmanpitävyyden oletusarvo on 4 m³/(h·m²), ellei mitattua q50-arvoa ole käytettävissä.

Kesäajan huonelämpötilatarkastelu

Kesäajan tarkastelu varmistaa, ettei rakennuksen sisälämpötila nouse kohtuuttoman korkeaksi kesällä ilman aktiivista jäähdytystä. Tarkastelu perustuu kesäkuukausien sääaineistoon ja ottaa huomioon auringon säteilyn, sisäiset lämpökuormat, ikkunapinta-alat ja suuntauksen sekä rakenteiden lämmönvarastointikyvyn.

Tarkastelussa lasketaan jäähdytysrajan ylittävien astetuntien määrä. Asuinrakennuksissa jäähdytysraja on tyypillisesti 27 °C. Mikäli raja ylittyy liiaksi, suunnitelmiin on lisättävä passiivisia keinoja (aurinkosuojaus, yötuuletus) tai aktiivinen jäähdytys.

Lämmitystehon mitoitus

Lämmitystehon mitoituslaskelmalla varmistetaan, että lämmitysjärjestelmä pystyy ylläpitämään suunnitellun sisälämpötilan mitoittavissa ulko-olosuhteissa. Laskenta huomioi ilmastovyöhykkeen mitoituslämpötilan, rakennuksen vaipan lämpöhäviöt, ilmanvaihdon lämmitystarpeen ja käyttöveden lämmitystarpeen.

Mitoitusteho ilmaistaan kilowatteina (kW) ja jaetaan tyypillisesti tilalämmityksen, ilmanvaihdon ja käyttöveden osuuksiin. Tulos ohjaa lämmityslaitteen valintaa ja mitoitusta.

Ilmanvaihdon SFP-luku

SFP-luku (Specific Fan Power) kuvaa ilmanvaihtojärjestelmän puhaltimien ominaissähkötehoa yksikössä kW/(m³/s). Mitä pienempi SFP-luku, sitä energiatehokkaampi ilmanvaihtojärjestelmä. Asetuksen mukaiset enimmäisarvot vaihtelevat järjestelmätyypeittäin.

Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon SFP-luku saa olla enintään 2,0 kW/(m³/s). Energiatehokas järjestelmä saavuttaa tyypillisesti arvon 1,5–1,8 kW/(m³/s). SFP-luku vaikuttaa suoraan rakennuksen sähkönkulutukseen ja siten E-lukuun.

Energiatodistus

Energiatodistus sisältyy energiaselvitykseen silloin, kun energiatodistuslainsäädäntö (laki 50/2013) sitä edellyttää. Uudisrakennuksessa energiatodistus laaditaan aina osana energiaselvitystä. Todistus kertoo rakennuksen energiatehokkuusluokan A–G ja sisältää toimenpidesuositukset energiatehokkuuden parantamiseksi.

Käytännössä energiatodistus syntyy samasta laskennasta kuin muut energiaselvityksen osat. Erillistä lisätyötä ei tarvita, kun energialaskenta tehdään kokonaisuutena.

Milloin energiaselvitys vaaditaan

Uudisrakentaminen: Energiaselvitys vaaditaan aina uudisrakennuksen rakennuslupahakemuksen liitteeksi. Vaatimus koskee kaikkia yli 50 m² rakennuksia riippumatta käyttötarkoituksesta. Vastaavan työnjohtajan on varmistettava, että toteutunut rakentaminen vastaa energiaselvityksessä esitettyä.

Merkittävä korjausrakentaminen: Laajamittainen peruskorjaus, jossa rakennuksen vaipan tai taloteknisten järjestelmien osuus on merkittävä, edellyttää energiaselvitystä tai sen osia. Rakennusvalvontaviranomainen arvioi tapauskohtaisesti, mitkä energiaselvityksen osat vaaditaan.

Laajennukset: Rakennuksen laajennus, jonka pinta-ala ylittää 50 m², edellyttää energiatarkastelua laajennusosuudelle. Laajennus käsitellään laskennassa uudisrakentamisen vaatimusten mukaisesti.

Käyttötarkoituksen muutos: Kun rakennuksen käyttötarkoitus muuttuu olennaisesti (esimerkiksi toimistosta asuinkäyttöön), rakennuslupa edellyttää yleensä energiaselvitystä. Tarkemmat vaatimukset riippuvat muutoksen laajuudesta ja kunnan rakennusjärjestyksestä. Energiaselvityksen rooli osana rakennuslupaprosessia käsitellään kattavasti erillisellä sivulla.

Energiaselvityksen prosessi ja lähtötiedot

Energiaselvityksen laadinta etenee neljässä vaiheessa: lähtötietojen keruu, laskenta, vaatimustenmukaisuuden tarkistus ja dokumentointi.

Tarvittavat lähtötiedot

Asiakas toimittaa seuraavat tiedot selvityksen laadintaa varten:

Arkkitehtipiirustukset (pohja-, leikkaus- ja julkisivupiirustukset)
Rakennetyypit ja U-arvot (seinä, yläpohja, alapohja)
Ikkunoiden koko, tyyppi, U-arvo ja g-arvo
Lämmitysjärjestelmän tiedot (lämmitystapa, hyötysuhde)
Ilmanvaihtokoneen tyyppi, ilmavirrat ja lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde
Lämmitetty nettoala
Mahdollinen ilmanpitävyysmittauksen tulos (q50)

Laskennan eteneminen

1. Tietojen tarkistus ja täydentäminen. Laatija käy läpi toimitetut piirustukset ja suunnitteluasiakirjat. Puuttuvat tiedot täydennetään asetuksen mukaisilla oletusarvoilla tai pyydetään suunnittelijoilta.

2. Energialaskenta. E-luku, lämpöhäviöt, kesäajan lämpötilat, lämmitysteho ja SFP-luku lasketaan laskentaohjelmistolla. Laskentatuloksia verrataan asetuksen raja-arvoihin.

3. Vaatimustenmukaisuuden tarkistus. Jos jokin osa-alue ei täytä vaatimuksia, laatija ilmoittaa suunnittelijalle ja ehdottaa korjaustoimenpiteitä. Esimerkiksi liian korkea E-luku voi edellyttää parempaa eristystä tai tehokkaampaa lämmöntalteenotinta.

4. Dokumentointi ja toimitus. Laskelmat kootaan energiaselvitykseksi, joka liitetään rakennuslupahakemukseen. Energiatodistus rekisteröidään Varken energiatodistusrekisteriin.

Mitä tarkempia lähtötietoja asiakas toimittaa, sitä paremman lopputuloksen laskenta tuottaa. Oletusarvojen käyttö johtaa yleensä heikompaan E-lukuun kuin todelliset, suunnitellut ratkaisut. Esimerkiksi ilmanpitävyyden oletusarvo 4 m³/(h·m²) on huomattavasti suurempi kuin nykyaikaisen pientalon tyypillinen mitattu arvo 1–2 m³/(h·m²).

Hinta ja toimitusaika

Energiaselvityksen hinta riippuu rakennustyypistä, koosta ja teknisten järjestelmien monimutkaisuudesta. Pientalon energiaselvitys maksaa tyypillisesti 229–500 €, ja hinta sisältää energiatodistuksen, tasauslaskennan sekä muut rakennusluvan edellyttämät tarkastelut. Suurempien rakennusten hinnat vaihtelevat laajemmin. Kattavan hintavertailun rakennustyypeittäin löydät energialaskenta-sivulta.

Toimitusaika on tyypillisesti 1–5 arkipäivää piirustusten vastaanottamisesta. Pientalojen selvitykset valmistuvat usein yhdessä tai kahdessa arkipäivässä, kun lähtötiedot ovat kunnossa. Suuremmat ja teknisesti vaativammat kohteet edellyttävät pidemmän käsittelyajan.

Tilaa energiaselvitys – toimitamme 1–5 arkipäivässä koko Suomeen

Usein kysytyt kysymykset

Mitä energiaselvitys sisältää?

Energiaselvitys sisältää E-luvun laskennan, tasauslaskennan (lämpöhäviöiden tasaus), kesäajan huonelämpötilatarkastelun, lämmitystehon mitoituksen, ilmanvaihdon SFP-luvun tarkastelun ja energiatodistuksen. Yhdessä nämä dokumentit osoittavat, että rakennus täyttää energiatehokkuusvaatimukset.

Tarvitaanko energiaselvitys aina rakennuslupaa haettaessa?

Energiaselvitys vaaditaan uudisrakennuksen rakennuslupaa haettaessa, kun rakennuksen pinta-ala ylittää 50 m². Merkittävässä korjausrakentamisessa ja laajennuksissa rakennusvalvonta arvioi tapauskohtaisesti, mitkä energiaselvityksen osat edellytetään. Alle 50 m² rakennuksilta selvitystä ei vaadita.

Mikä ero on energiaselvityksellä ja energiatodistuksella?

Energiatodistus on yksittäinen asiakirja, joka kertoo rakennuksen energiatehokkuusluokan A–G. Energiaselvitys on laajempi kokonaisuus, joka sisältää energiatodistuksen lisäksi tasauslaskennan, kesäajan tarkastelun, lämmitystehon mitoituksen ja SFP-luvun tarkastelun. Energiatodistusta tarvitaan myynti- ja vuokraustilanteissa, energiaselvitystä rakennuslupaa varten.

Kuka voi laatia energiaselvityksen?

Energiaselvityksen laatii tyypillisesti pätevöitynyt energiatodistuksen laatija, joka on rekisteröity Varken energiatodistusrekisteriin. Pätevyys edellyttää teknistä koulutusta ja FISE- tai KIINKO-kokeen läpäisyä. Ylemmän tason pätevyys vaaditaan, kun kyseessä on jäähdytetty rakennus tai kun käytetään dynaamista laskentamenetelmää.

Mitä lähtötietoja energiaselvityksen laadintaan tarvitaan?

Tarvittavat lähtötiedot ovat arkkitehtipiirustukset, rakennetyypit ja U-arvot, ikkunatiedot, lämmitysjärjestelmän tiedot, ilmanvaihtokoneen tiedot ja lämmitetty nettoala. Mahdollinen ilmanpitävyysmittauksen tulos (q50) parantaa laskentatulosta. Mitä kattavammat tiedot toimitat, sitä tarkemman ja edullisemman tuloksen saat.

Milloin energiaselvitys on päivitettävä?

Energiaselvitys on päivitettävä ennen rakennuksen käyttöönottoa, jos suunnitelmat ovat muuttuneet rakentamisen aikana. Vastaavan työnjohtajan velvollisuus on varmistaa, että toteutunut rakentaminen vastaa energiaselvityksessä esitettyä. Jos muutokset vaikuttavat energiatehokkuuteen, päivitetty selvitys toimitetaan rakennusvalvonnalle.

Paljonko energiaselvitys maksaa?

Pientalon energiaselvitys maksaa tyypillisesti 229–500 € ja sisältää energiatodistuksen, tasauslaskennan ja muut vaaditut tarkastelut. Suurempien rakennusten hinta vaihtelee koon ja teknisen vaativuuden mukaan. Toimitusaika on 1–5 arkipäivää.